Katsastus ja rekisteriin

Kuulostaa ihan autohommilta! Käytiin maanantaina pentutestissä Jyväskylässä, Haukkuvaarassa Hanna Heinosella. Olipas mukava ja opettavainen kokemus. Minäkin pääsin seuraamaan muutaman pennun testitilannetta. Hanna oli todennut, ettei kasvattajan tai muun tutun ihmisen läsnöolo vaikuta tuloksiin. Jos pentu on arka ja pakenee, sillä on ainakin joku turva tilanteessa tutusta ihmisestä. Reippaalle pennulle on ihan sama, ketä paikalla on. Kuulosti loogiselta, joten sinne mentiin. Tilanne oli pennuillekin hyvä kokemus, tarkoitus ei ollut säikytellä pentuja, vaan hakea niiden toimintarajoja. Rajat eivät tuntuneet tulevan vastaan. Kaikki pennut läpäisivät katsastuksen tämän osion :) Yleiskommentti pentueesta oli, että ovat ikäisekseen reippaita, rohkeita, itsenäisiä ja leikkivät hyvin, osa jo todella vahvasti. Tepa on erityisen tasainen ja vahva paimenkoiraksi, Töppö myös tasainen ja energinen, Alma itsenäinen ja utelias, Rekku vilkas, avoin ja sosiaalinen. Pentue suoriutui testistä tasaisesti, mutta jokaisella on omat vahvuutensa ja asiat, joihin tulee kiinnittää huomiota. Kaikilla pirpanoilla on siis hyvät edellytykset tehdä uudet ihmisensä iloisiksi ja tyytyväisiksi eri harrastuksissa ja arjessa.

Silmätarkissa ja eläinlääkärintarkissa kaikki oli ok. Pennut sirutettiin ja näkyivät jo tiistaina omakoirassa. Ja tänään tuli rekkaritkin. Täytyy sanoa, että olipa nopeaa toimintaa! Kennelnimi vaan ei ihan ehtinyt, hakemus on hyväksytty ja on seisonut FCI:ssä tammikuun alusta. Mun tuurilla se hyväksytään ensi viikolla...No, vähänhän tuo jäi viimetinkaan ;)

Tiistaina koko sakki oli hetken aikaa mukana Vinkan tokotreeneihin palaamisseremonioissa. Pentulauma valloitti tokohallia ja pääsi ihmisten lällyteltäviksi. 

Tänään pennut olivat mukanani töissä. Ne olivat reippaita ja tutkivat paikkoja koulun pihalla, luokassa ja opehuoneessa. Kaikki leikki rohkeasti lasten kanssa ja lapset leikkivät hienosti ohjeiden mukaan niiden kanssa. Eikä kukaan pissannut sisälle! Tepa jopa pyysi pissalle kesken matikan tunnin :) Iltapäivällä vielä kävi Priima ja Freyja bordercolliet leikittämässä niitä ja illalla walesinspringerspanielin pentu Fanni oli kylässä. Nyt täällä vallitsee uskomaton hiljaisuus!

Jättäisin kiljuen pennun itselleni, jos elämäntilanne olisi erilainen tai jos mulle annettaisiin vuorokauteen vaikka 5 tuntia lisää aikaa (nukkumiseen). Kolme pientä lasta, kolme koiraa, osittain reissutyötä tekevä mies ja oma työ, siihen tyttöjen harrastukset, miehen harrastukset, omat  harrastukset...vieläkö joku ihmettelee, miksen ota! Jokainen näistä pennuista Ansaitsee riittävästi huomiota ja hyvää kasvatusta ja koulutusta. Siihen tarvitaan aikaa. Siihen tarvitaan hyviä hermoja. Bordercolliestakaan kun ei tule harrastuskaveria ilman isoa työmäärää. Tulevilla omistajilla on  tuohon miljoona kertaa paremmat mahdollisuudet kuin minulla nyt. He pääsevät nauttimaan  puuhastelusta näiden pikkupetojen kanssa. Toivottavasti pennut saavat olla pentuja ja oppivat elämän perusasioita. Toivottavasti niille ja omalle ihmiselle löytyy yhteinen mukava harrastus. Pääasia, että molemmat nauttivat yhdessä tekemisestä.

Yhtenä iltana naksuttelin pennuille, ihan vaan tehdäkseni naksu+maksu systeemiä tutuksi. Toisena iltana yritin haukata isompaa palaa ja kokeilin, oppisivatko ne koskettamaan palloa kuonollaan naksun avulla. Olen äärimmäisen huono ajoittamaan naksua, enkä millään tavalla naksuttelun asiantuntija. Treeneissä yritän kyllä hyödyntää naksutusta parhaani mukaan. Alla video pentujen pallon koskettamisesta. Tepa eli tuleva Eino yritti syödä koko makupaladödön, sen keskittyminen meni ehkä tällä kertaa siihen. Hauska kaveri!

Hiihtolomaviikon puuhailuja

Ai, onko lomalla reissattu? On. Pennut ovat autoilleet ja käyneet Timon työpaikan tuotannon hallissa, Tuijan luona tutustumassa kissaan ja mudeihin ja Myllymäessä kyläilemässä. Automatkat meni alussa huutaen ja kotimatkalla nukkuessa. Tehdashallissa kaikki pennut tutkivat paikkoja hännät pystyssä, leikkivät reippaina, söivät ja kävivät hississä. Kisu Pöntinen ei tehnyt pentuihin vaikutusta, vaan koko sakki nukahti. Mudit antoivat ääninäytteen, mikä ensin ihmetytti pentuja, mutta nopeasti muditkin osoittautuivat kivoiksi kavereiksi. Ja Tuija leikkasi (taas) pentujen kynnetkin. Myllymäkien Keira-bc oli lapsenvahtina, kun nassikat ottivat päikkärit kevythäkissä. Myös lapinkoira Iiris kävi pentuja moikkaamassa, joten uusia tuttavuuksia on saatu. 

Satu kävi leikittämässä pentuja yksitellen autotallissa, missä ne eivät olleet ennen käyneet. Niiden olisi ehkä pitänyt antaa heräillä paremmin tai antaa tutkia tallia pitempään, koska leikkiminen ei oikein napannut. Ulkona sitten jokainen leikki Satun kanssa hyvin. Muutenkin pentuja on viety ulos tarpeille ja leikkimään yksitellen. Vinka on innokas leikkimään pentujen kanssa. Peppikin on ollut mainio leikittäjä ja yrittänyt myös komentaa pentuja. Täti Mukava ei ole siinä ollut kovin uskottava, kaikki pennut ovat välillä sen kimpussa. Jade eli Täti Kamala örähtelee kuin Kingin Jorma Sterling pentujen tullessa kohti. Kerran ovat tainneet päästä Jadea haistelemaan. Kun se seisoi paikoillaan kynsien leikkuussa...muuten käyvät ihan kuin tahallaan härkkimässä ruokakuppia, kun Jade syö...rohkeita kavereita. Onneksi Jade vain örähtelee ja sitä pennutkin tuntuvat ajoittain uskovan ja poistuvat takavasemmalle.

Saija kävi katsomassa pentuja aksavalmennuksen jälkeen. Hänen mielestään pennut olivat reippaita ja kookkaita. Otimme sitten vaa'an ja testasimme. Toinen mustista painoi 4100g ja Merleuros sai lukemiksi error ;) Vaaka punnitsee 4500g asti. 

Töppö

Rekku

Tepa

Alma

Viides viikkokatsaus

Kysymykseen, minkälaisia pennut on ja onko niissä eroja, on vaikea vastata. Kaikki riippuu pentujen päivän kunnosta. Toisena päivänä joku toinen on nostanut osakkeitaan, toisena taas toinen. Eilen yksi oli mietteliäs ja tarkkaili, tänään se sama pentu oli aivan riiviö ja iski hampaansa kiinni kaikkeen liikkuvaan. Kaiken kaikkiaan ne vaikuttavat aika tasaiselta sakilta. Kaikki leikkivät keskenään ja ihmisen kanssa. Tällä hetkellä parhainta on taisteluleikki, mutta lelua ne eivät tuo ihmiselle voitettuaan sen itselleen. En tiedä, tarvitseeko niiden sitä vielä tehdäkään. Jos äitiinsä tulevat, niin ihan hetkeen eivät tuokaan ;) Koko porukka tepsuttaa ihmisen perässä ja tykkää tulla syliin ja lähelle. Tällä viikolla kävimme tutustumassa pannuhuoneen varastoon ja autoon. Varastossa jokainen tutki nurkat ja söi iltaruuan. Alkuun paikkoja tutkittiin vähän varovaisemmin ja kun vauhtiin päästiin, sai Timon luistimet ja roikkuvat pyyhkeet ja pallot kyytiä. Autohäkissä syötiin tänään yksi ruoka. Pihalla on käyty pissalla ja seikkailemassa. Heräsin toissa yönä merleuroksen huutoon. Koska kukaan pennuista ei yleensä huuda (ovat hyvin hillittyjä äänenkäyttäjiä), luulin jonkun olevan oikeasti pulassa ja menin hätiin. Siellä se hyppi ulko-ovea vasten ja tekaisi isot kakat, kun pääsi pihalle. Melkein siis sisäsiisti jo!

Ensi viikolle on hurjasti suunnitelmia ja on kiva päästä touhuamaan pentujen kanssa. Hiihtoloma osuu todella hyvään saumaan!

Tällä viikolla olin laiska kuvaamaan, mutta linkissä katsaus pentusten viidennestä viikosta. Ensi viikolla yritän saada tallennettua asioita vähän paremmin.

Möhköfantti ja pikkumustat

Pennut on kuulema isoja ja vilkkaita! Itsellä ei ole ihan tuoreessa muistissa vertailukuvaa samanikäisistä pennuista, joten on uskottava vierailijoita. Pari päivää sitten pennut maistoivat hevosen lihaa ja jo seuraavana päivänä laukkasivat matolla! Tänään ruuan seassa oli vähän lohta...huomenna ne varmaan uivat vesikupissa ;)

Merletyttö 2720g. Repii hurjana sukkaa ja rättiä, saa juoksuhepuleita, vaikka jalat vähän sakkaakin vielä. 

Mustapoika 2670g. Tykkää kolistella kattilan kantta ja kolinapurkkia, seuraa mielellään ihmisiä, edelleen leppoisa ja rento. 

Merlepoika ehkä n. 3100g (ei oikein pysynyt vaa'alla...). Repii hihaa ja pehmolelua vahvasti, haastaa toisia leikkimään, tyhjentää toisten jämäruuat kupeista.   

Mustatyttö 2560g. Latautuu hetkessä riekkumaan ja tutkimaan uusia paikkoja, vetää jo narua ja kipittää vauhdilla paikasta toiseen.

Neliviikkoiset pennut

Olipa nopea viikko...pikakelauksella mentiin koko ajan! Joka päivä töistä kotiin tullessa tuntui, että pennut olivat kasvaneet ja oppineet uusia asioita. Käsittämätöntä, kuinka nopeasti ne kehittyvät! Varsinkin merlet ovat tällä viikolla ottaneet liikkumisessa mustia sisariaan kiinni. Nekin liikkuvat jo vallan ketterästi :) Jotenkin koko sakki tuntuu tällä hetkellä aikas tasaiselta, tiedä sitten kuinka vielä muuttuvat. Kaikki tulevat innolla luokse, repivät lahjetta tai sukkaa tai narua, syövät innolla kaikkea tarjottua ja leikkivät tasaveroisina keskenään. Ei voi kuin olla todella iloinen tästä jengistä!

Pennut ovat saaneet kolinapurkin ja kattilan kannen kolisteltavakseen ja ovat olleet niistä varsin kiinnostuneita. Ohimennen ovat kävelleet tasapainolaudalle ja puutelineen yli, tuolin poikkipuutkin ylittyvät ja merletyttö kiipesi pentulaatikon laidan yli. Vinka vie järjestään pennuilta lelut olkkariin omiin leikkeihinsä, en tiedä siksikö muutaman pennun suosikkileluksi on muodostunut harja ja rikkalapiosetti...Muutamana aurinkoisena ja lämpimänä päivänä käytimme pentuja pienen hetken pihalla. Lunta piti ensin ihmetellä, mutta sitten nousi hännät pystyyn ja touhut jatkuivat. Mustat lähtivät  "juoksentelemaan", merletyttö alkoi syödä Iiriksen lahjetta ja merlepoika lunta. 

Kuvia nassikoista

Muutamia kuvia pentujen 3-viikkoissynttäreiltä, joilla ohjelmassa oli matolääkkeiden ja kynsienleikkuun lisäksi tietenkin leikkiä, leluja, vieraita ja hyvää ruokaa :)

Merlenarttu

Mustauros

Merleuros

Mustanarttu

Jadekin pääsi jo juhliin mukaan ja niin on kuvauksellinen ilme sillä taas ;) 

Hyvä yritys päästä pystybaariin. Ihan vielä ei ikä riittänyt!

Poikien juttuja. 

Merletyttö ja mustauros.

 Meille on ilmestynyt tällaisia juttuja, jotka Vinka-äippä vie koko ajan olkkariin itselleen...jäi mulle tällainen naru pureskeltavaksi.

 Raejuustokin on ihan ok. 

  

Rankat juhlat vaativat veronsa.

Kohta 3 viikkoa täynnä :)

Pennut ovat muuttaneet. Apukeittiöön. Viimeinen yö makkarin nurkassa oli jo sen verran äänekäs keskiyön leikkien takia, että nyt oli aika ottaa ensimmäinen askel kohti suurta maailmaa. Apukeittiössä tottuukin ulos takaovesta meneviin ja tuleviin koiriin sekä kodin ääniin, pesukoneeseen ja kuivausrumpuun, keittiökin on ihan vieressä, joten kolinoiltakaan ei voi säästyä. 

Pentuset leikkivät ja hyökkäilevät toistensa häntiin ja korviin ja simahtavat hetkessä nukkumaan. Osa jo seikkaili keittiönkin puolella ja mustauros roikkui housunlahkeessa. Uusia ihmisiä on käynyt pentuja ihastelemassa ja tytöt senkun jaksavat silitellä ja sylitellä niitä. Kiinteän ruuan maistelu aloitettiin vaatimattomasti luomucharolaisnaudan jauhelihalla. Olisi ehkä pitänyt aloittaa vaatimattomammin, tämä tulee tätä menoa vielä kalliiksi ;)

Videolla menoa uudessa osoitteessa, apukeittiössä!